Paula from Finland was a novice in handicrafts until her son was born and she had to make a christening gown for him. Although she faced some challenges with the gown, she was really proud of managing to make it just in time for the christening. After the gown, Paula got more enthusiastic about sewing, and it is now a fun hobby that she does weekly. We loved Paula’s photo and the story behind the christening gown. She wrote, that she still sometimes gets it out just to admire it, as it turned out great and she is very proud of it.

Perheeseemme syntyi pieni poika toukokuussa 2018. Pojan synnyttyä aloimme suunnitella ristiäisiä. Minut on kastettu isoäitini virkkaamassa kastemekossa, joka on virkattu sopivan kokoiseksi muutamaa viikkoa ennen laskettua aikaa syntyneelle isoveljelleni. Perheemme kastemekko oli siis auttamatta liian pieni pojallemme.

Aloin suunnitella meidän perheemme lasten kastemekon ompelemista vauvan synnyttyä. Olen kokematon käsityön tekijä. Olin ommellut ennen kastemekkoprojektia verhojen käänteitä ja lyhentänyt lahkeita. Kunnianhimoisin ompelukokemukseni oli oman rippihameeni ompeleminen melkein 15 vuotta aiemmin. Rippihameprojektissa oikaisin kaikki mutkat, en ymmärtänyt saksankielisiä kaavan ohjeita ja kaavamerkkejä. Hävitin hameen häpeissäni vuosia sitten, kuvia on muistona…

Kunnianhimoisena ja itsevarmana otin haasteen kastemekon ompelemisesta vaataan. Olin kuullut Ottobre-lehdestä ja tiesin, että jossain vanhemmassa lehdessä on kastemekon kaavat. Kaavalehtiä löytyi kaupunginkirjastosta ja lainasin niitä suuren pinon, koska en osannut valita ihanimpia lehtiä. Tärkein kaavalehdistä oli kuitenkin kastemekon kaavat sisältänyt lehti 1/2003.

Valitsin kaavaksi kaavan yksi. Halusin mekkoon yksinkertaisen muodon, joten jätin kauluksen ja laskokset pois. Kaavamuunnokset olivat kokemattomalle ompelijalle haaste. Selvisin projektista kai ensikertalaisen onnella… Mekko valmistui nopeasti, mutta viimeistely vei aikaa. Jokin kaunis yksityiskohta mekkoon oli tultava, joten ompelin helmaan käsin leveän pitsin. Heinäkuun helteessä pitsiä ommellessa, vain muutamaa päivää ennen ristiäisiä, meinasi tulla itku ja kiire, mutta mekko valmistui ennen juhlapäivää.

Muistan, kuinka ylpeä olin mieheni pidellessä poikaamme kastepäivänä sylissä. Mekko näytti upealta. Käyn aina välillä edelleen ihastelemassa mekkoa muistojen laatikossa. Valkoinen pellava on upea materiaali ja mekko on ”ihan minun näköinen”, juuri sellainen, kuin haaveilin sen olevan.

Kastemekon ompelemisen jälkeen innostuin ompelemisesta. Lainaamistani lehdistä löytyi ensin vauvan legginssien kaava ja sitten bodyn kaava. Kolmen valmiin trikoovaatteen jälkeen tilasin saumurin, kävin saumurinkäyttökurssin ja annoin koneiden laulaa. Olen ollut Ottobre-lehden kestotilaaja parin vuoden ajan ja olen ommellut pääsääntöisesti joustavista materiaaleista itselle, perheelle ja lähimmille ystäville perusvaatteita. Ompelusta on tullut lyhyessä ajassa rakas harrastus, jonka parissa vietän aikaa viikoittain.

Olen kiitollinen Ottobre-lehden kauniista ja innostavista kaavoista ja Paimion myymälän ihanasta asiakaspalvelusta. Paimio on perheemme pyhiinvaelluskohde, jonne kaikki lähtevät mielellään.